Kielellisten sääntöjen

Käsite kielellisen normin - tämä on tärkein ominaisuus kirjakielen, sillä kulttuuri puheen ihmisen ilmenee ensinnäkin, se on oikein. Se kattaa yli toiselle puolelle kielen, ja se koskee aivan kaikkia tarpeellisia kirjallisesti ja suullisesti.

Kielisäännöt - nämä ovat sääntöjä, pohjalta, joka on käytössä erilaisia keinoja kielen tietyssä kehitysvaiheessa. On myös tavallista, esimerkillinen käyttö lauseita, lauseita ja sanoja puheessa.

On seuraavat kielen sääntöjä venäjän kielen :

-slovoobrazovatelnye (koulutustaso uusia sanoja);

- Pronouncing (tai ääntämissäännöillä);

- morfologia;

-orfograficheskie;

-leksicheskie;

-sintaksicheskie;

-punktuatsionnye;

-intonatsionnye.

Jotkut heistä ovat ominaisia kaksi erilaista puhetta, ja jotkut vain suun kautta vai ainoastaan kirjallisesti.

Kielellisten sääntöjen - ilmiö historiallisesti muodostunut. Jotkut heistä ilmestyi kauan sitten ja pysyi muuttumattomana tähän asti, ja muut - olivat kadonneet. Jotkut jopa törmäävät. Esimerkiksi saksan sanasta "hakija" on peräisin keskiajan latinan sanasta, joka tarkoittaa "joka ei mene", ja nykyään se on yksi, joka, päinvastoin, haluaa mennä tutkimukseen. Eli ajan myötä muuttunut määrä käyttää sanaa.

Lausuminen kielellisten sääntöjen liian eivät ole stabiileja. Esimerkiksi lainan sana "konkurssiin" oli kirjoitettu ennen 18. vuosisadan "Bankrut". Vasta myöhään 19th century, sitä käytettiin molempia muotoja, ja sitten voitti ja tuli normi on vielä uusi muoto sen käyttöä.

Se on muuttunut ja yhdistämällä ääntämiset -chn-. Koska sanakirjat 1935-1940-luvulla muitakin sääntöjä kuin ne, jotka nykyään ovat olemassa. Esimerkiksi ilmaisu "lelun, välipala" yhdistelmä -chn- lausutaan -shn-, että nyt on täysin mahdotonta hyväksyä. Jotkut sanat ovat pitäneet kaksinkertainen vaihtoehto: leipomo, kunniallisesti.

Ja elimellisen muutoksen kieltä normeja. Tämä on selvästi nähtävissä esimerkiksi loppuosaan sanat maskuliininen monikko ja nominatiivissa. Lähtökohtana on, että jotkut ovat loppuun -s ym päättyy -a. Tämä johtuu olemassa 13-luvulla antiikin kielellä dual muotoa, jota käytettiin, kun se oli tarpeen korostaa kahta asiaa. Näin valmistettu kolme vaihtoehtoa päätteitä: nolla sanat yksikössä, päättyy -a osoittamaan loppuun kaksi objektia ja s osoittavat kohteiden lukumäärä on suurempi kuin kaksi. Ensinnäkin päättyy -a säilynyt niitä sanoja, jotka tarkoittavat pariksi kohteita: silmä, puoli jne Vähitellen se on melkein lopussa s syrjäytettiin toisin sanoen.

Ja täällä elollinen monikossa substantiiveja päättyy enimmäkseen säilynyt s kirjanpitäjät, ajurit, insinöörit, opettajat, tarkastajat ja tarkastajien, mutta professori.

Joskus sinun täytyy silti ottaa huomioon leksikaalinen sanan. Esimerkiksi sana "opettaja", joka tarkoittaa "opettaja" on nominatiivissa monikon pääte - i, ja arvo "pää harjoituksia" - loppuun s; sana "listan" (paperi) päättyy s, ja "lehti" (puu) - pääte -n.

Multivariance standardit osoittaa uskomatonta rikkautta venäjän kielen. Mutta samaan aikaan, se luo tiettyjä vaikeuksia, koska se on tarpeen valita, että on oikea versio. Oikein voit tehdä tämän vain, jos tiedämme ominaisuudet kunkin vaihtoehdon ja sen syntaksin väritys. Seurauksena yksityiskohtaista tutkimusta käyttöä puheen (sanallinen ja kirjallinen) eri vaihtoehtoja kielitieteilijä perustettu erikoistuneita sanakirjojen ja sanastojen jotka on kiinnitetty kielellisten sääntöjen modernin kirjallisuuden kieli.