Sanakirjatyypit - mitä on olemassa ja mitä käytetään

Tutkijoiden (kielitieteilijöiden ja psyklinien) mukaan arkielämässä keskimäärin "päätä" puuttuu noin tuhat sanaa. Koulutetun eurooppalaisen sanavarasto on kuitenkin noin kymmenen - kaksikymmentä tuhatta. Puhumme aktiivisesta käytöstä, mutta voimme tuntea ja ymmärtää noin kaksi ja puoli kertaa enemmän sanoja. Mutta heti, kun henkilö on upotettu johonkin erikoisuuteen, tietämyksen haara, aihe - ainakin neulonta tai sahaus - hän tarvitsee myös erityisiä ilmaisukeinoja tällä alalla. Ja jos käsittelemme jatkuvasti asiakirjoja - tarvitsemme vain erilaisia sanakirjoja. Kielilaisilla ja kääntäjillä on tapana käyttää tällaista referenssikirjallisuutta - se on heidän erikoisuutensa. Suosituimmat sanakirjatyypit ovat ennen kaikkea kaksikielisiä ja monikielisiä - sanojen kääntäminen yhdeksi tai useammaksi kieleksi. On yksikielisiä, ja thesaureja, ja Tietyn ryhmän sanakirjat. Esimerkiksi vieraat sanat, etymologiset (selittävät leesemin alkuperän), järkevät. Kaikenlaisia venäjän kielen sanakirjoja on vaikea luetella. Jos haluat tietää, mitä tietyn sana tai käsite tarkoittaa, käytä älykästä (esimerkiksi Ozhegovin tai Dahlin muokkaamaa) tai tietosanakirjaa.

Tällaisia julkaisuja ei kuitenkaan voi sisällyttää kaikkiin sanoihin: esimerkiksi ne eivät saa sisältää erittäin erikoistunutta terminologiaa. Tässä tapauksessa tarvitaan tällaisia sanakirjoja, joissa kerätään erityisiä (lääketieteellisiä, teknisiä, matemaattisia) termejä. Ja sanojen merkitys - hyvin, ainakin "laita pitkä laatikko" tai "syödä koira" - tarkistamme fraaseettisten yksiköiden sanakirjan. Erityisesti tällaisia käsikirjoja tarvitaan fiktiivisten kääntäjien tarpeisiin ja vieraan kielen oppimiseen . Loppujen lopuksi, jos syntyperäinen fraasisoiot ovat ymmärrettävissä kontekstista, sitä ei voida kääntää kirjaimellisesti englanniksi tai saksaksi, säilyttäen merkityksen.

Myös ns. "Käänteisiä" sanakirjoja - jos sanat yleensä järjestetään aakkosjärjestyksessä ensimmäisessä, toisessa ja myöhemmissä kirjaimissa, esimerkiksi rimeä sanakirja edustaa sanojen päätyä ja lajittelu kulkee päinvastaiseen suuntaan.

Jos mainitsemme venäjän kielen sanakirjoja, joiden lajit ovat hyvin erilaisia, on tarpeen puhua sekä taajuus- että semanttisista sanakirjoista. Tällaisissa viitekirjoissa sanat on ryhmitelty käyttötaajuuden tai aihepiiriryhmien mukaan: ytimestä (tämän aiheen tärkeimmät lexemit) periferialle.

Tällaisia sanakirjoja ovat esimerkiksi kirjoitusvirheet: niitä voidaan käyttää sanojen oikeinkirjoituksen tarkistamiseen, orthoepicheskie - jonka avulla ääntä ja ääntämistä, dialektistä (tai alueellista) tarkistetaan, jolloin tietyn alueellisen ryhmän sanakirjat kootaan (ns. Murteet). Neologismit, vanhentuneet sanat eli ne, jotka joko äskettäin tulivat kieleen ja joita ei ole riittävästi hallittu tai käytetty pitkään aikaan, on esitetty vastaavissa sanakirjoissa (historicismeja, vanhentuneita sanoja, uusia sanoja). Lopuksi on myös tyyppisiä sanakirjoja, jotka edustavat tietyn kirjailijan tai runoilijan työtä ja joissa selitetään yksityiskohtaisesti hänen tiettyjen sanojensa käyttöä koskevat erityispiirteet. Näitä ovat esimerkiksi "Pushkinin kielen sanakirja", " Eseninin teoksen sanakirja " ja muut.